Kerroin exälle, että olen Toisen kanssa. Ajoitin tilanteen niin, että exän luo oli tulossa nainen parin tunnin kuluttua. Että on joku jolle sitten purkaa ja saada muuta ajateltavaa. Joskushan tämä oli kerrottava.

Ex otti asian ensin ok. Sitten perään tuli tekstari (kerroin silmätysten kyllä, mutta poislähtötilanteessa). Sitten puhelu. Puhelussa annatimme puolin ja toisin, kunnes jutut menivät niin alhaiselle tasolle, että pyysin lopettamaan, koska olimme jo niin lapsellisia. Puhuimme sitten järkevämmin, sovimme, että kaunat jäisivät tähän puheluun (*pitää peukkuja tälle*). Puhuimme siitä, miksi meidän juttu ei toiminut ja toivoimme toisillemme hyvää uusissa suhteissa. Ex on katkera, kyllä, mutta näkee jo jotenkin katkeruutensa ohi niitä syitäkin. En nähnyt mitään syytä siihen, että olisin lisännyt taakkaa paljastamalla kaiken. Eikä ex ihme kyllä sellaisia kysellyt tai syytellytkään. Myönsimme välittävämme toisistamme edelleen, itkimme puhelimessa, ex sanoi rakastavansa, minäkin sanoin, että kyllä minäkin häntä, ja totesimme, että hyvä kun olemme toisillemme jollain lailla tärkeitä, mutta meidän juttu vaan ei toimi. Sovimme, että asetamme lapset etusijalle uusissakin suhteissa ja että koitamme olla ystäviä ja sopia asiat molempia kuunnellen.

Kuullostaa hyvältä. En usko sen olevan kuitenkaan ihan näin helppoa, mutta ehkä tässä on alku?

Olo oli melkoinen puhelun jälkeen. Puhuimme, että voin kertoa lapsille Toisen ja minun suhteen laadusta ja siitä, että exkin tapailee jotain. En ole vielä kertonut, huomenna sitten. Omille vanhemmilleni kerroin asiasta ihan selvin sanoin vastottain, vaikka olivathan he jo tämän nähneet. Emme kuitenkaan Toisen kanssa koskaan koskeneet toisiimme vanhempieni nähden, olleet sohvalla kainalossa tms. Samoin Toisen äidin suhteen, samoin lapset eivät ole nähneet. No, nyt vanhempani tietävät ja Toisen äiti. Hänen luonaan vierailimme yhdessä ja toimme asian julki. Ihan virallisesti nyt kaikille sitten. Ja vielä lapsille. Sitten voimme näyttää välimme myös lasten ja vanhempien nähden. Minun vanhempani ovat tyytyväisiä, koska vaikutan onnelliselta. Toisen äiti tuntui tyytyväiseltä, vaikka hän varmasti hiukan pureksii asiaa vielä. Hän kyllä pitää minusta, on sanonut sen, ja välimme ovat hyvät, pureksimista on siinä, että nyt hänen pojallaan on vakava suhde.

Exän suhteen tomu saa laskeutua. Toisella ei ole asiaa vielä näyttäytyä exälle. Toinen kyllä toivoisi, että tulevaisuudessa välit olisivat asialliset ja ystävälliset. Kerroin, että exän tuntien se voi kestää...mutta ehkä joskus. Lasten kommentit jännittävät. Ne ovat kuitenkin ne tärkeimmät! Tiedän heidän pitävän Toisesta kovasti, ja Toisen heistä. Mutta silti. Tänään heillä on niin menoa kavereiden kanssa, että jätän asian rauhalliseen sunnuntai aamuun. Ja sunnuntai iltana Toinenkin palaa ystävänsä mökkityömaalta.