Syyskuun puolen välin jälkeen on mahdollista hakea lopullista eroa. Käräjäoikeuden paperit tuli tänään. Mies ei ole nähnyt niitä vielä kun on töissä.

Selvittyään karmeasta viime yöstä on mies ollut töissä. Ja laittoi minulle kesken päivän viestin: Mä rakastan sua! Tuli vaan mieleen...

Ei nyt kiitos! Olen sulkenut puhelimeni ja haluaisin muutenkin kadota hetkeksi jonnekin. Älkää puhuko minulle, kyselkö, selittäkö, vaatiko tekemään päätöksiä yhtään mistään tämän enempää. Talon oston suunnittelu vie viimeisetkin mehut. 

Lapset halusi nähdä talon tänään ja ajettiin sen ohi. He tykkäsivät kovasti talon ulkonäöstä ja paikasta. Kouluun on 600 metriä, kaupoille noin kaksi kilometriä, R-kioski löytyy lähempää. Ja upeat ulkoilumaastot tien päästä. Parvekkeelta näkee (ainakin näin talvella) metsän yli järvelle. Lähes aina veden lähellä asuneena (nykyisestä asunnosta on rantaan ehkä 50 metriä...) tykkään, että vettä näkyy tai löytyy kohtuullisen matkan päästä. Ei ihan omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia, mutta sinnepäin. Virkistysalueeksi kaavoitettu metsä alkaa tontin takarajalta eli vaikka omakotitaloalueella ollaan, ei takapihalta näy naapuriin. Eikä tällä tietoa tulekaan näkymään.

Positiivisia puolia on nyt etsittävä. Raha ja laina-asioiden miettiminen rasittaa siksikin, että on joutunut opiskelemaan paljon uutta. Tiedän nyt koroista, lainaturvista ja takauksista enemmän kuin välittäisinkään. Valinnan vaikeus YKSIN painaa päälle. Toinen tukee, mutta...