Erinäisten käänteiden jälkeen mies hakeutui itse lääkäriin aiheenaan alkoholin käyttö. Vapaaehtoisesti, pyysi minua varaamaan ajan ja teinkin sen mahdollisimman pian. Käynnin tulos oli pitkä keskustelu lääkärin kanssa ja se, että mennään nyt kuitenkin vielä ilman lääkitystä. Lääkäri kirjoittaa antabukset jos tämä ei nyt tosissaan onnistu. Naltreksonista lääkärillä oli sellainen kokemus "ettei se oikein auta...".

Latasin hirveästi odotuksia tuohon lääkärikäyntiin ja että nyt se mies saa jonkun lääkityksen joka estää sitä juomasta... Itkin pettymystä, kiukkua ja raivoa puoli päivää kun kuulin, että nyt hän sitten tosissaan vaan yrittää mutta ilman lääkkeitä. Pettymyksen haihduttua asennoiduin siihen, että tuetaan nyt sitten miestä tässä yrityksessä, mutta repeän heti jos tämä on samanlaista ns. yrittämistä kuin aiemminkin.

Ensimmäinen viikko on takana kohta, viikonloppu meni hyvin. Ei ainuttakaan kaljaa tms. Mies koittaa tosiaan olla ilman mitään, sillä kohtuukäyttäjäksi hänestä ei tässä vaiheessa ole. Viikonloppu oli kovin touhukas, lieneekö vieroitusoireita, vaikka mies sanoi, että olo on ollut hyvä ja hyvä kun ei tee mieli kun ei ole sitä yhtäkään ottanut. Perjantai-iltana oma sydän löi välillä isommilla kierroksilla, lauantaina ei niinkään, joten pääsin itse rauhoittumaan asian kanssa. Hyvä viikonloppu kaikkiaan, mukavaa yhdessäoloa. Jatkuisipa tämä!

Toisen kanssa välimatka oli ennen reilusti yli 200 km, nyt 50. Toinen vaihtoi työtä ja asuinpaikkaa, periaatteessa voisimme nähdä vaikka päivittäin. Olen pitänyt etäisyyttä, puhelimessa puhumme edelleen lähes päivittäin, mutta en ole hakenut muita tilaisuuksia...Muuttorumban mentyä ohi uskon Toisen hakevan, ikävän poikasta on ollut jo ilmassa. Tästä minä haaveilin viime talvena, että asuisipa Toinen lähempänä! Olemme puhuneet siitä yhdessäkin. Mutta nyt jos mies jaksaa yrittää ja olla tosissaan, on se asia lienee kokeilemisen arvoinen. Miehen kanssa tuntuu pitkästä aikaa hyvältä nyt, jopa läheisyys ja seksikin. Tiedän silti, että sorrun niin hirmu helposti Toiseen mutta pysyttelenpä vähän matkan päässä. Vaikka hän lähellä onkin.