Mustasukkaisuus on parisuhteeseen kuuluva ilmiö ja tietyssä määrin toivottavaa. Kertoohan se siitä, että toisesta ihmisestä välittää niin paljon, ettei ole valmis jakamaan häntä muiden kanssa. Liiallinen mustasukkaisuus taas ei ole tervettä. Missä se raja normaalin ja epänormaalin välillä sitten menee, sen jokainen määrittelee itse omassa parisuhteessaan.

Meidän avioliitossamme ei  mustasukkaisuus näy  kovin vahvasti. Minulle ei ole tullut kuin pari kertaa sellainen tilanne, jolloin olen ollut mustasukkainen miehestäni. Jos mieheni harrastaisi flirttailua muiden naisten kanssa tai olisi kovin hyvää pataa jonkun tietyn naisen kanssa niin ehkä sitten olisin mustasukkaisempi. Mieheni on mustasukkainen minusta, mutta hän sallii minulle omat menoni eikä koskaan sano, että et saa lähteä. Mustasukkaisuuden näkee siitä, että ollessani reissussa mies soittaa ja kyselee milloin tulet ja "kiukkuilee" puhelimessa jos en tule niin aikaisin kun hän haluaisi. Vaikka lähtiessäni on jo puhuttu milloin tulen, minä pidän sanastani kiinni siinä asiassa ja tulen silloin kuin olen luvannut. Kaikki reissuni eivät toki ole toisen kanssa olemisia vaan on koulutuksia, saunailtoja työkavereiden kanssa jne. Ehkä kerran kuussa jotain. Miehellä on menoja kavereidensa kanssa enemmän kuin minulla ja minä sallin ne.

Toisen kanssa on sopimus siitä, että emme ole mustasukkaisia, emme ala omistaa toisiamme. Se on aivan ymmärrettävää, sillä toisen on huono olla mustasukkainen, minulla on ihan varmasti myös toinenkin mies. Ja minun on huono olla mustasukkainen, toinen kun on vapaa ja minä varattu. Toinen on puhelias ja sosiaalinen, hän juttelee niin kaupan kassalle kuin ravintolan tarjoilijallekin. Naiset yleensä vastaavat toiselle mielellään ja lähtevät mukaan vitsailemaan. Seuraan joskus näitä tilanteita mielenkiinnolla vähän matkan päästä. Jos olisimme yhdessä virallisesti niin uskon tämän piirteen olevan toisessa se, joka voisi saada minut mustasukkaiseksi. Miettisin toisen ravintolareissujen aikana, että onko sillä nyt naisseuraa siellä. Mutta niissä tilanteissa, joita olen seurannut sivusta, en ole tuntenut mustasukkaisuutta, sillä tiedän, että nyt toinen on minun kanssani ja hän on sitä silloin 100 % :sesti. Huomaan ajattelevani itsekseni, että jutelkaa vaan ja hymyilkää vaan, minä olen se, joka tuon miehen kanssa tästä lähtee.

Myönnän, että silloin tuntuu varmasti pahalta, ja mustasukkaiseltakin, jos olemme jossain kaveriporukassa ja minä lähden mieheni kanssa kotiin ja näen toisen jäävän jatkamaan iltaa naisseurassa. Tässä on yksi syy siihen, että kannattaisi lopettaa tämä suhde ennenkuin joudun seuraamaan sivusta toista jonkun muun naisen kanssa. Se tulee sattumaan ! Kuten sattuisi miestänikin, jos hän tämän meidän suhteemme tietäisi.

Toinen ei myönnä olevansa mustasukkainen minusta, perusteluina juuri nuo em. seikat, etten minä ole vapaa enkä hänen. Tiedän kuitenkin olevani hänelle muutakin kuin pelkkä seksisuhde. Alkuun suhteemme oli vain sitä seksiä, nyt jo niin paljon muutakin. Se on ihanaa, mutta myös hieman "pelottavaa". Olemme tunteneet toisen kanssa kauan, yhtä kauan kuin mieheni kanssa. Välissä meni useita vuosia, että näimme ehkä kerran kesässä, olen tavannut toisen hänen parisuhteidensa aikanakin, ja sitten meni jokunen vuosi ettemme tavanneet kertaakaan. Viime kesänä toinen tuli kuitenkin vuosien tauon jälkeen heti halaamaan ja meillä riitti juttua. Ja yksi asia johti toiseen.