Näiden ristiriitojen keskellä on ihanaa unohtaa ne hetkeksi. Siksi hetkeksi kun herätän Toisen iltapäivällä yövuoron jälkeen. Kun näen SEN hymyn, jonka tunnistan omiltakin kasvoilta. Se on niin vilpittömän onnellinen ja tyytyväinen hymy. Kun minut vedetään syliin ja rutistetaan tiukasti, kun kuulen sen tyytyväisen äännähdyksen ja tunnen huulet kaulallani, kuiskauksen korvassani. "Ihana nähdä sinua".