Jokunen sana välillä Toisestakin, eikä vaan exästä.

Toisen ja minun suhteessa oli muutamia kireitä päiviä juuri noihin aikoihin, kun ex oli taas kovasti kimpussani uuden naisen lähdettyä. On nyt taas aikaa vatvoa minun elämääni, vaikka omakin myllertää. Toinen seurasi sivusta tätä ja sitä kun hermoilin  viikonloppujen onnistumisen suhteen. Juoko ex taas vaikka lapset ovat hänellä? Kyllä joi. Otin jo yhteyttä lastenvalvojaankin, mutta ihmeen kaupalla ainakin viime viikonloppu oli sitten ihan selvä. Katsotaan jatkoa...

No Toisen kansa käytiin pitkät keskustelut niiden kireiden päivien jälkeen. Kuinka kaikki tämä vaikuttaa myös meidän suhteeseemme. Toinen lateli muutamia totuuksia siitä, kuinka annan exän pyörittää omaa aikatauluaan ja miksi annan lapset hänelle, jos ei pakko ole. Exän mukaan on pakko koska tapaamispapereissa lukee, että hänellä on oikeus...Lapsilla on melkoinen ristiriita siinä, että haluavat isälleen, koska isä on tärkeä, mutta samalla jännittävät, että kuinka viikonlopu sujuu. Ja mikä ristiriita se minulla onkaan kun koitan arvailla, sovitella ja pitää kaikki tyytyväisinä, uskoa ja pelätä. Antaa lasten olla isänsä kanssa, mutta valmiina hakemaan heidät pois heti jos tarve vaatii. Siinä helposti on hermo kireänä kun sovittaa tähän kuvioon vielä töissäkäynnin ja suhteen Toiseen.

Näiden viikonlopujen mentyä ohi ja purettua keskusteluilla paineemme, on minun ja Toisen suhde taas ollut hyvällä mallilla. Haemme suhteessamme tasapainoa sille, miten muutumme "salasuhteilijoista vanhemmiksi". Toisen sanoin: "Ei ole ihan helppoa hypätä rakastajan roolista täydelliseksi isäksi". Kerroin, että isää en sinusta tee, lapsillani on jo sellainen, mutta ymmärrän kyllä ajatuksesi, koska välilä on vaan niin ARKEA.

Arjesta huolimatta pidämme toisistamme hurjasti. Tuntuu hyvältä, vaikka haemme uusia roolejamme. Väittelemme, ja muutaman kerran on tuntunut siltä, että kuule voisitko lähteä välillä vaikka jonnekin kavereillesi viikonlopuksi...ja on myös tuntunut siltä, että voi kun me voisimme lähteä kahdestaan jonnekin viikonlopuksi! Meidän suhdehan oli seikkailua ja salaista, otimme viikonlopuista todella kaiken irti! Mutta aiomme ottaa jatkossakin, aina kun tilaisuuksia on. Arjessa ei ole kadonnut hellyys ja hyväilyt, halaukset, sylikkäin nukkumiset, se ihana tunne kun näkee toisensa. Se jaksaa sykähdyttää minua aina vaan, etenkin kun näen Toisen kasvoilta sen saman. Työpäivän mittaisen eron jälkeen on ihana nähdä :) Niin ja seksihän on täydellistä aina vaan! Sitä on myös juuri niin paljon kuin haluamme, tilaisuuksia löytyy kyllä. Onhan se "rietastelu" vähentynyt, mutta ei siihen tarvita kuin oikea aika ja tilaisuus - halu ei ole kadonnut minnekään.

Kaikkinensa olen tyytyväinen, vaikka tässä onkin ollut monenmoista meillä kummallakin. Tuntuu hyvältä olla yhdessä, olla me :) Tuntuu hyvältä olla yhdessä myös lasten kanssa, perheenä.