...miehen suhteen. Mies oli tänään päissään ja kerroin hänelle muutaman asian jolloin mies sanoi yhtäkkiä, että oletko sä luovuttanut. Vastasin hänelle kyllä. Emme riidelleet, en sanonut miehelle juomisesta yhtään mitään vaan mies muuten totesi tämän. Ja ei tietenkään halunnut puhua siitä yhtään enempää. Kysyin hetkeä myöhemmin, että milloin olet tajunnut minun luovuttaneen, tänään vai aiemmin. Mies nousi samantien tuolista ja meni suihkuun sanomatta mitään.

Ei se auta asiaa, että mies oli päissään. Ei se kaikkea muista. Hänen pitäisi selvinpäin tajuta ja pystyä myöntämään, että luovutettu on ja katsotaanko tästä eteenpäin eri teitä? Suihkun jälkeinen reaktio oli se, että mies koitti tulla suutelemaan. Sanoi haluavansa minua, "anteeksi kun haluan sua jne". Kehotin miettimään asioita selvinpäin ja haluamaan selvinpäin. Olin juuri aukaissut koneen ja mies sanoi, että tietokone on sulle tärkeämpi kun mikään muu. Kerroin ettei näin ole. Mies sammutteli valoja ympäriltäni ja ilmoitti, että ole sitten pimeässä koneella. Kysyin häneltä, että mitä saavutat tuolla, muuta kuin pahan mielen molemmille? Mies jatkoi vain että kone on minulle tärkeämpi kuin mikään. Totesin taas että ei ole, mutta että tärkeämpiä asioita kyllä on kuin juova mies. "Ai jaa, toi kone on tärkeämpi kuin minä, sä et halua mua jne". No en niin halua. Miksi siitä kinastelemaan, minä voin myöntää sen. Haluaisitko itse jos minä jankuttaisin sinulle päissäni samaa?

Huoh. Luovutan.