Peli poikki Toisen kanssa. Seuraava kahdenkeskeinen tapaaminen vuoden päästä, jos vielä kiinnostaa. Kumpiko tätä halusi? Ei kumpikaan, mutta näin nyt sovittiin. Jos on pakko, sanoi Toinen. Ei kai pakko sen suurempi nyt ole kuin on koskaan ollutkaan, tai on yhtä suuri kuin alunalkaenkin.

Viikko soittelematta, sillä aloitetaan. Vuotta emme ole näkemättä, mutta jos nyt viikon-kaksi pystyimme olemaan. Luontevasti, välttelemättä vaikka hankalaa se vähän on kun on yhteinen ystäväpiiri ja kesäloma. Ihmiset ihmettelisivät silloinkin jos oikein välttelisimme toistemme seuraa. Ja miksi välttelisimme? Siksi kun toistemme seurassa on liian hyvä ja mukava olla?

Miksi peli poikki? Siksi kun on pakko, siksi kun pidämme liikaa toisistamme ja kaikki muu on niin mahdotonta. Onnistuuko se, erossa pysyminen vain sopimuksen takia?

Rakastan sinua. Pikkaisen sattuu....