Iho muistaa. Minun ihoni muistaa sinun ihosi tunnun. Käteni muistavat miltä sinä tunnut ja huuleni miltä sinä maistut.

Siinäpä se taas lyhykäisyydessään. Halaus toisen kanssa yhtenä varastettuna hetkenä. Mies oli poissa ja pakenin hetkeksi toisen kanssa saman peiton alle. Ei, emme olleet alasti. Ei, emme harrastaneet seksiä, vaikka mieli kyllä teki paljon! No niin tyhmä en sentään ole, että kotonani alkaisin...

Taas vain kerran huomasin sen kuinka hyvältä toinen tuntuu, kuinka hyvältä tuntuu olla toisen rutistuksessa. Kuinka hyvältä tuntuu se, että toinen piti tästä läheisyydestä; nautti mutta oli myös samanlailla pettynyt kuin minäkin kun emme voineet tehdä mitään enempää. Ruumiini vastaa niin helposti toisen kutsuun. Vaikka en tarkoituksella ajattelisi siinä tilanteessa muuta kuin sitä halausta ja sen aiheuttamaa hyvänolon tunnetta, niin ruumiini reagoi. Toisen tietty ote niskassani, hyväilevät sormet selässäni ja kohouma toisen housuissa. Hänenkin ruumiinsa reagoi... ja minä varmaan voihkaisin ääneen kun en saanut mitään enempää.

Nyt ymmärrän sanonnan: Liha on heikko.