Vappu on sitten vietetty ja joillakin on kenties esiintynyt dagen efteriä ? Ei minulla.

Tunnepuolella vappu oli aika erikoinen. Toinen ei tullutkaan niihin vappubileisiin, joissa me olimme. Hyvä niin. Se olisi varmaan ollut hieman liian vaikeaa. Minä toisaalta toivoin, että tulisi nyt, sillä tokihan halusin nähdä hänet mutta toisaalta pelkäsin, että kuinka me selviytyisimme siinä tilanteessa. Alkoholi kun perinteisesti irrottaa kielenkantoja ja poistaa estoja...

Toinen soitti vappuaattona aamupäivällä, ettei hän ole vielä varma tuleeko, sillä joku kaveri oli houkutellut luokseen. Lupasi ilmoittaa myöhemmin. Seuraava soitto oli reilun tunnin päästä ja viesti oli se, että hän menee kaverinsa luo. Okei, minä toivotin sitten vaan hyvää vappua ja soitellaan. Toinen naurahti hieman ihmeissään ja toivotti myös hyvää vappua. Puhelu oli siis lyhyt. No mitä sitä siinä enempää asiaa jahkaamaan, jos toinen sanoo menevänsä muualle. Asia selvä. En loukkaantunut tai suuttunut, hieman toki harmitti.

Vappujuhlat menivät mukavasti, syötiin ja juotiin ja nautittiin upeasta ilmasta järven rannalla. Puhelimeni soi joskus seitsemän jälkeen illalla ja toinen soittaa. Kyseli, että onko teillä kivaa ja kertoili itse missä on. Minä hieman ihmettelin, sillä ei tosiaan ole toisen tapaista soittaa jos hän on jossain kavereidensa kanssa juhlimassa. Ei todella. Ja toinen soitti niin, että kaveri kuuli hänen puhuvan jollekin naiselle. Toinen on kaveripiirissä se sinkku, joka ei retostele naisjutuillaan, joka kyllä puhuu naisista, mutta ei itse harrasta yhdenillanjuttuja tms. Toinen ei ole kertonut kuin yhdelle työkaverilleen, että on hänellä joku. On kuulemma vähän huono kertoa kun kaverit sitten haluaisivat tavata tai kutsua yhteisiin juhliin jne. eikä se onnistuisi. Nyt kuitenkin toinen puhui kanssani aivan avoimesti puhelimessa ja kaveri kuuli.

Minä sanoin, että sulta jäi hyvät ruuat väliin kun et tullut tänne. Toinen sanoi, että oli niin tyly vapputoivotus minulta, että hän mietti ensin ettei soita, mutta soitti sittenkin. Oli ajatellut, että minua taisi harmittaa kun hän ei tullutkaan. Ohhoh ajattelin minä tähän. Vai tämä oli syynä puheluun ! Siis ymmärsinkö oikein, toinen juhlii kavereidensa kanssa vappua kaupungissa ja soittaa sieltä kesken kaiken siksi, että minä olin ollut tyly. Tuo tuntui aika hienolta, jos voitte ymmärtää miksi hienolta ? Siksi että toinen ja minä emme puhu toisillemme juurikaan mä tykkään susta - juttuja, tai ikävä - juttuja tai muutakaan sellaista tunteellista löpinää. Minä sanon toiselle joskus jotain, toinenkin nykyään vastaa siihen, mutta sopimus on ettei tätä juttua viedä liian vakavaksi. Toisen mielestä kaikki tuollaiset jutut ovat jo vakavia. Älkää käsittäkö kuitenkaan väärin, toinen ei ole tunteeton paskiainen, hän on hyvinkin hellä ja tunteellinen, mutta niistä ei vaan puhuta. Nyt tämä soiton syy oli toiselta aikamoinen tunnejuttu.

Kun selvisin jotenkin tästä ajatuksesta, niin toinen jo jatkoi, että hän olisi kyllä niin mielellään halunnut viettää vappua minun kanssani. Vaan tuleehan niitä kertoja. Niin... koko puhelu oli kaikkinensa ihana, minä hymyilin jälkeenpäin.

Meidän juhlamme jatkuivat. Oma puoliso joi tavanomaisesti reipasta tahtia, mutta yllättävää kyllä, ei sammunut mihinkään vaan meni nukkumaan ajoissa. Minä menin myös joskus puoliltaöin, olihan minulla työpäivä edessä. Puhelin kuitenkin herätti puoli kaksi yöllä. Toinen soittaa. Todella tavatonta ! Toinen oli juonut illan aikana, mutta ei ollut sellaisessa humalassa, että soitto olisi ollut kännissä soittelua, ei. Juttelimme taas illan sujumisesta, toinen kertoi tekemisiään ja odotteli kaverinsa kanssa juuri taksia. Aina vain oudompaa.

Seuraava puhelu tuli vappupäivänä puoli kaksi päivällä. Sitä oli heräilty. Kaverin luona edelleen ja taas kaveri kuli kun toinen juttelee naisen kanssa. Toisella oli ollut tylsää yöllä, minun seurassani olisi ollut kuulemma mukavampaa. Melkein kysyin, että ohhoh, kai sä kohta sanot, että sulla on ollu mua ikävä ja että sä niin tykkäät musta ? Enpäs kuitenkan uskaltanut, nautin vaan siitä että toinen tunnustaa asioita näin kiertoteitsekin.

En minä sitä halua, että toinen rakastuu minuun. Kyllä hän minusta välittää, ja jo myöntääkin sen, mutta en minä halua, että toinen alkaa ajattelemaan minua liikaa. Kun ei meistä mitään paria tule. Toinen on vapaa löytämään itselleen elämänsä naisen, ja minä jään silloin. Sen tiedän, että sitten minua itkettää, mutta  minä en voi vaatia  toista oleman vain kanssani, sillä enhän minäkään ole hänen kanssaan.